torstai 28. huhtikuuta 2011

Soulmate

Incompatible, it don't matter though
'Cause someone's bound to hear my cry
Speak out if you do, you're not easy to find

Is it possible Mr. Lovable is already in my life?
Right in front of me or maybe you're in disguise

Who doesn't long for someone to hold
Who knows how to love you without being told
Somebody tell me why I'm on my own
If there's a soulmate for everyone

Here we are again, circles never end
How do I find the perfect fit?
There's enough for everyone
But I'm still waiting in line

Who doesn't long for someone to hold
Who knows how to love you without being told
Somebody tell me why I'm on my own
If there's a soulmate for everyone
If there's a soulmate for everyone

Most relationships seem so transitory
They're all good but not the permanent one

Who doesn't long for someone to hold
Who knows how to love you without being told
Oh, somebody tell me why I'm on my own
If there's a soulmate for everyone

Who doesn't long for someone to hold
Who knows how to love you without being told
Somebody tell me why I'm on my own
If there's a soulmate for everyone
If there's a soulmate for everyone



           - Natasha Bedingfield

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Puhu äänellä jonka kuulen

Toinen veivaa.


Tänään on kaipuuta.
Huomenna ei.


Eilen oli tunteita.
Tänään ei.


Katson itseäni ja mietin
miksi annan edes tilaa tällaiselle?



Kumpaa sinä pelkäät,
melua vai rauhaa?
Kumpaa sinä kaihdat,
yksinäisyyttä vai laumaa?
Miksi sä itket,
kun naapurissa jonkun lapsi nauraa?

Olet syvää vettä,
luoksepääsemätön vuori
Unohdettu ullakko,
olet titaaninen kuori
Miksi sä itket,
kun naapurissa jonkun lapsi nauraa?
Miksi sä itket,
kun radiossa joku rakkaudesta laulaa?

Puhu äänellä, jonka kuulen,
sanoilla jotka ymmärrän,
runoilla jotka käsitän
Sinuun tarvii tekstityksen,
salaisuuksien selittäjän,
kertojan kaikkitietävän
Puhu äänellä, jonka kuulen

Olen yksinkertainen, aina selitystä vailla
Sinä kartta monimutkainen, matka vierahilla mailla
Miksi sä itket kun radiossa joku rakkaudesta laulaa?

Puhu äänellä, jonka kuulen,
sanoilla jotka ymmärrän,
runoilla jotka käsitän
Sinuun tarvii tekstityksen,
salaisuuksien selittäjän,
kertojan kaikkitietävän
Puhu äänellä, jonka kuulen
Puhu äänellä, jonka kuulen
Puhu äänellä, jonka kuulen
Puhu äänellä, jonka kuulen
           - Happoradio

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Rakastua

Mietin.


Saankohan vielä joskus tuntea ne perhoset.
Siellä vatsanpohjassa.


Notkahtaako vielä polvet.


Tunnenkohan vielä syvää yhteenkuuluvuutta.
Kumppanuutta.


Saanko vielä joskus käsivarret ympärilleni.
Tuntea toisen ihmisen kosketuksen.


Kiire ei ole.
Kiire ei tule.


Elämä tuntuu nyt liian avonaiselta.
Pelottaa antaa itsensä elää uudelleen.


Jos niiltä perhosilta taas palaa siivet?


I might have to wait, I'll never give up
I guess it's half timing, and the other half's luck
Wherever you are, whenever it's right
You'll come out of nowhere and into my life


           - Michael Bublé, Just haven't met you yet

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Smile

Smile though your heart is aching 
Smile even though it's breaking 
When there are clouds in the sky, you'll get by 
If you smile through your fear and sorrow 
Smile and maybe tomorrow 
You'll see the sun come shining through for you 

Light up your face with gladness 
Hide every trace of sadness 
Although a tear may be ever so near 
That's the time you must keep on trying 
Smile, what's the use of crying? 
You'll find that life is still worthwhile 
If you just smile 

That's the time you must keep on trying 
Smile, what's the use of crying? 
You'll find that life is still worthwhile 
If you just smile



                 - Nat King Cole, music Charlie Chaplin


Tänään. 
Näin.

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Valkoinen tupa ja mansikkamaa

Minä löysin kodin.
Ihan iki-oman, uuden kodin.


Kodin, jonka tarina alkaa minusta ja lapsista.
Jonka muistot tehdään meistä kolmesta.


Ja se koti on kaunis.


Odotan jo ensimmäistä yötäni viistokattoisessa kamarissani.
Lasken kattolaudat ensimmäisen kerran.
Teen tuttavuutta naulanreikien kanssa.


Minulla on mahanpohjassa tunne-
tulen olemaan onnellinen.


Another summer day
Has come and gone away
In Paris and Rome
But I wanna go home

May be surrounded by
A million people I
Still feel all alone
I just wanna go home


       - Michael Bublé, Home

torstai 7. huhtikuuta 2011

Yksin, muttei yksinäinen

Siinä on tavoitetta.


Lainatakseni exäni sosiaalimediassa esitetyn status-päivityksen:


“Being solitary is being alone well: 
being alone luxuriously immersed in doings of your own choice, 
aware of the fullness of your own presence 
rather than of the absence of others. 
Because solitude is an achievement.” 
                                 By, Alice Koller


Mutta minun ihoni sanoo, ettei ihmistä ole tarkoitettu elämään yksin.


Parempi kai kuitenkin olla yksin, kuin yksinäinen kaksin.


Vai?
Parempi on olla yksin vaan
kuin yksinäinen kahdestaan.
Parempi eksyä toisistaan
kuin itsensä kadottaa.
Parempi on olla itsekseen
kuin tulla sokeeksi toisilleen.
Helpompi lähtee ja levähtää
ennenkuin tulee pimeää
               - Jonna Tervomaa, Neljä seinää


tiistai 5. huhtikuuta 2011

Pohjakosketus

Kuvittelin, että pahin meni.


Mutta ei.
Nyt se pahin vasta tuli.


Vai vieläkö pahempaa on tulossa?


Jos ei olisi kahta elämän täyttämää pikku-moottoria,
kaivaisin sohvaan kuopan ja jäisin sinne.


Toistaiseksi.
Kunnes värit palautuisivat.


Nyt ponnistan minkä pystyn päivänvalossa,
illan tullen romahdan.


Olen pohjalla.




It's so easy to get lost inside
a problem that seems so big at the time
it's like a river thats so wide
it swallows you whole
While you sit around thinking about what you can't change
and worrying about all the wrong things
time's flying by
moving so fast
you better make it count 'cause you can't get it back

Sometimes that mountain you've been climbing is just a grain of sand
What you've been up there searching for
forever is in your hands
When you figure out love is all that matters after all
It sure makes everything else 
Seem so small



           - Carrie Underwood, So small

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Metsällä

Ja metsässä.
Niin monella tapaa.


Kävin katsomassa exän harkinnan alla olevia uusia seiniä.
Olin ihan pihalla.
Koti on siellä missä sydän on.


Metsästän itselleni ja lapsille uusia seiniä.
Motivaatio nolla.
Oma koti kullan kallis.


Hoidan byrokratiaa.
Ei jaksattaisi.
Savotta.


Ja yritän löytää mielenrauhaa.
Onnistumatta.
En näe metsää puilta.


Saanko kelata aikaa puoli vuotta eteenpäin?
Nähdä itseni voimissain?



Joskus muutos saa niin paljon lunastaa, se tekee matkasta raskaan
Täytyy uskaltaa, tuntemattomaan, minun lähteä matkaan
Tiedän, että jättää pois paljon täytyy, jotta voin
Päästä viimein kaipaamiini uusiin maisemiin.
                 - Kaija Koo, Tulkoon tuulet