sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Kahdeksan oksan reikää

Niin olen laskenut niitä olevan viistokattoisen
kamarini katossa.

Minua nukuttaa täällä hyvin.
Ensimmäisen yön jälkeen tuntui kuin
olisin nukkunut täällä aina.

Viereisessä kamarissa tuhisee kaksi;
syli on jälleen täysi.

Ja niin on myös sydämeni
kun kesäillassa istun oman kotini portailla.

Yksin, mutten yksinäisenä.

Olen onnellinen; mitä sä luulit?
Olen onnellinen...

1 kommentti:

  1. Kiitos kauniista kirjoituksistasi, löysin blogiisi vasta nyt. Minäkin olen (ollut) samassa elämäntilanteessa, viime helmikuusta kirjoittanut ajatuksia ja kuvia blogiini.
    Toivottavasti kirjoitat vielä lisää

    VastaaPoista