Päivä meni naurun hersyessä.
Lapset ilahduttavat.
Saavat päivät ja kellon juoksemaan.
Ihania onnenjyviä.
Mutta illan tullen ahdistus istui rinnan päälle painavana.
Ahdistaa aistia läheisten negatiivisia tunteita.
Kun niistä yrittää irti itsekin.
Isän tyttö.
On vastuussa omasta mielestään isänsäkin ajatuksenjuoksusta.
Kyllä ihminen osaa itselleen taakkoja rakentaa.
Jaksaisi vielä kaikki kantaa.
Murskaava ylivoimaa synkkyyttä vastaan
Himmeisiin, hiveleviin, tyhjiin ajatuksiin
Heittäytyy huojuen, kaataa lasillisen
Hiljaisen, pitkän yön antaa ottaa
Painavan taakan harteiltaan
-Jonna Tervomaa, Taakan kantaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti